3.2 Tutkielmani kvalitatiivisen aineiston luonnehdintaa

Aineistoni koostuu SETA-lehdistä vuosilta 1975 - 1989. SETA-lehti on Seksuaalinen tasavertaisuus ry:n julkaisu, joka alkoi ilmestyä 1975. Alkuvuosien monisteesta lehti kehittyi normaaliksi ladotuksi, mielipidelehtitukea saavaksi aikakausjulkaisuksi, joka on ollut saatavissa myös kaupallisen jakeluverkoston välityksellä. SETAn jäsenten lisäksi lehteä ovat lukeneet myös järjestöön kuulumattomat. Sitä on jaettu päättäjille, asiantuntijoille ja kirjastoihin. Lehti on ilmestynyt 4 - 6 kertaa vuodessa. Ensimmäisestä kymmensivuisesta monisteesta lehti on kasvanut 30 - 60-sivuiseksi. Lehden numeroita 1/1987 ja 2/1987 en ole käsitellyt, koska en ole saanut niitä (vaivattomasti) käsiini.

Vuosien 1975 - 1989 lehdistä olen poiminut aineistooni tietyt tekstit (teoreettinen otos). Homoliikkeen aktivistit ovat kirjoittaneet tekstit. Nämä julkiset tekstit on tarkoitettu sekä homoseksuaaleille että ei-homoseksuaaleille, erityisesti päättäjille. Tekstien agentteina ovat homopoliitikot, jotka tulkitsevat ryhmän elämää ja ottavat kantaa. Reflektoivissa teksteissä lausutaan suoraan merkitys tai tulkinta (tietoiset, intentionaaliset tekstit). Tekstit ovat julkisia, kollektiivisia esityksiä, joista helposti paljastuu fraaseja, konventioita. Kollektiivisuus ilmenee siinä, että kirjoittajat käyttävät samoja käsitteitä.

Kvalitatiivinen ote on mm. sitä, että etsitään tekijöitä, jotka ovat ilmiössä mukana eikä syy- ja seurausketjuja. Olen tiivistänyt aineiston irrottamalla erilleen tutkimusongelman kannalta olennaisen. Erityisesti pääkirjoitukset ovat olleet hedelmällinen osa-aineisto. Otantani on siis teoreettinen: tekstit on valittu aineistosta sen perusteella, kuinka niissä tulee esiin yleinen teoreettinen teemani ja tutkimuskohteeni (poliittiset strategiat). Puhtaiden tapausten joukkoa olen rajannut nojautumalla saturaatiopisteeseen. Saturaatiopisteessä tekstit ovat toistaneet itseään. Olennainen ja teksteille yhteinen on tullut esiin. Saturaatiohypoteesi edustaa otannan ja edustavuuden ongelman yhtä ratkaisua. Saturaatiopisteen saavuttaminen merkitsisi samaa kuin väite, että lisää havaintoyksikköjä ei enää tarvita. (Roos 1987, 31, 32.)

Aineiston analyysissa eivät ole merkittäviä tavanomaiset taustamuuttujat, jotka liittyvät tekstin kirjoittajaan (ikä, sosiaaliluokka). Sen sijaan lausunnot luokitellaan sen mukaan, mitä poliittisia strategioita ne heijastavat ja miten ne kuvaavat poliittisia strategioita. Tekstejä käsitellään siis esityksinä tietyistä poliittisista strategioista. Kukin poliittinen strategia ilmenee teksteissä jonakin narratiivisena rakenteena.