1. JOHDANTO
Internetin ja tietoverkkoviestinnän merkitys uudentyyppisenä mediana on kasvamassa huimaa vauhtia. Internet on mahtava informaatiovarasto, mutta sen merkitys viestintäverkkona on kenties vielä suurempi kuin tietoverkkona. Muotoutumassa olevaa viestintäkulttuuria on tutkittu jo melko paljon niin sosiaalipsykologian, kielitieteen kuin viestintätieteidenkin kannalta. Tutkimuksissa on esitelty verkon luomaa uudenlaista viestintäympäristöä, johon liittyy esimerkiksi yksinomaan tekstiin pohjautuva sähköpostiviestintä. Verkossa perinteiset viestintäkonventiot muuttuvat; uusi ympäristö luo uudenlaiset tavat ja ilmaisukeinot. (ks. esim. Hiltz & Turoff 1993; Sproull & Kiesler 1991)Tutkimuksissa on yleensä päädytty siihen, että on olemassa tiettyjä tietoverkkoviestinnälle tyypillisiä käyttäytymispiirteitä, kuten piittaamaton ja estoton käyttäytyminen tai poikkeuksellinen avoimuus. Lisäksi on tehty tutkimuksia esimerkiksi kielestä ("netspeak", joka on usein eräänlainen puhutun ja kirjoitetun kielen välimuoto) sekä statuksen ja sukupuolen vaikutuksesta tietoverkkoviestinnässä. (esim. Reid 1991; Dubrovsky, Kiesler & Sethna 1991)
Useissa tutkimuksissa on todettu, että vaikka verkkoa saatetaan pitää tekstipohjaisuutensa vuoksi kasvottomana viestintäympäristönä, sen käyttäjät solmivat kuitenkin hämmästyttävän läheisiä suhteita ja keskustelevat henkilökohtaisista asioista verkon välityksellä. Usein tilanne on lisäksi se, että keskustelua käydään sellaisten ihmisten välillä, jotka eivät ole koskaan tavanneet toisiaan eivätkä välttämättä koskaan tapaakaan. Tästä huolimatta syntyvät suhdeverkot ja yhteisöt saattavat olla hyvinkin tiiviitä ja käyttäjilleen tärkeitä sosiaalisia kanavia. Muutosta osoittaa sellaisten uusien käsitteiden kuin kyberyhteiskunta (cybersociety) ja virtuaaliyhteisö (virtual community) syntyminen. Turkle (1995: 10) kuvaa tilannetta seuraavasti:
"Kybertilassa rakennetaan uudenlaisia yhteisöjä, virtuaaliyhteisöjä, joihin osallistumme joka puolelta maailmaa oleven ihmisten kanssa: ihmisten, joiden kanssa keskustelemme päivittäin ja joiden kanssa meillä saattaa olla varsin intiimejä suhteita mutta joita emme välttämättä koskaan fyysisesti kohtaa." [käännös PK]Verkossa muodostuviin uudenlaisiin yhteisöihin on jo kiinnitetty huomiota, ja niitä koskevia tutkimuksiakin tehdään yhä enemmän. Verkkoyhteisöjä on monen tyyppisiä: useimmiten yhteisöinä on kuitenkin käsitelty vain sellaisia reaaliaikaisia viestintäjärjestelmiä (ks. luku 2.2), joissa mm. esiinnytään peitenimillä ja joiden käytössä on kyse lähinnä ajanvietteestä ja (ihmissuhde)seikkailemisesta. Sen sijaan postituslistojen(tarkempi määritelmä: ks. luku 2.2) synnyttämiä yhteisöjä ei ole juurikaan tutkittu. Postituslistalle liittymällä käyttäjä voi seurata kyseisellä listalla käytävää keskustelua ja halutessaan itse osallistua siihen. Listat ovat tavallisesti yhteen tiettyyn aihepiiriin keskittyviä ja usein ammattiin tai harrastukseen liittyviä.
Postituslistat edustavat ennemminkin suoraa ihmisten välistä viestintää kuin seikkailua virtuaalimaailmassa. Kuitenkin myös niissä on useita piirteitä, jotka erottavat ne totutuista viestintätavoista. Yksi näistä on tietynlainen kasvottomuus: tilaajilla ei mahdollisuutta saada selville, ketkä muut ovat mukana listalla, ja siten listalle lähetetyn viestin lukijakunta jää väistämättä lähettäjälle osin tuntemattomaksi. Toisaalta vastaanottaja eli lukijakaan ei välttämättä tiedä viestin lähettäjästä muuta kuin tämän nimen tai käyttäjätunnuksen, jos niitäkään.
Tutkimukseni kohteeksi olen valinnut suomalaisen sapfo-listan. Sapfo-listan tilaajia ei yhdistä ammatti tai harrastus vaan se, että listan tilaajat ovat lesboja tai naisia, jotka ovat kiinnostuneita keskustelemaan lesbouteen liittyvistä aiheista. Listalla on n. 140 jäsentä, jotka tilaavat listaa eri puolilta Suomea; suurin osa on kuitenkin Helsingin seudulta.
Sapfo-listan olen valinnut empiiriseksi aineistokseni osittain siitä syystä, että halusin käyttää nimenomaan suomalaista postituslistaa. Suurin osa suomalaisista listoista on teknispainotteisia, ja käytävä keskustelu on lähes yksinomaan faktuaalista, kun taas sapfo-lista on luonteeltaan lähinnä keskustelufoorumi. Lisäksi olen ollut sapfo-listalla mukana kolmisen vuotta, joten se on itselleni ympäristönä varsin tuttu. Tämä on toisaalta helpottanut aiheen lähestymistä ja materiaalin keruuta, mutta toisaalta saattanut myös haitata itse työn toteuttamista. On mahdollista, että jotkin seikat ovat jääneet minulta huomaamatta ja analysoimatta juuri ympäristön tuttuuden vuoksi.
1.1 Tutkimuksen tavoite
Tutkimukseni tavoitteena on hahmotella kokonaisvaltainen kuva siitä, millaista viestintä postituslistalla on ja millaisen yhteisön listan tilaajat mahdollisesti muodostavat. Koska tutkimuksia postituslistasta viestintäympäristönä ei ole aikaisemmin tehty ja koska sapfo-lista on Suomen oloissa omalla tavallaan ainutlaatuinen, minusta onkin tässä tapauksessa perusteltua laatia deskriptiivinen tutkielma sapfo-listasta viestintäympäristönä.
Kuvaukseen liittyen olen laatinut luokituksen aiheista, joista listalla keskustellaan (luku 5.4.2). Lisäksi pyrin tuomaan esiin etenkin oletetun kasvottomuuden vaikutuksia viestintään eli selvittämään, miten viestinnän tapaan vaikuttaa se, että suuri osa listan jäsenistä ei ole koskaan tavannut toisiaan (luku 6.3.3).
Työni aluksi esittelen kahdessa osassa tietokonevälitteisestä viestinnästä tehtyä tutkimusta. Ensimmäisessä osassa (luku 3.) käsittelen niitä piirteitä ja ilmiöitä, joita on aiemmissa tutkimuksissa päädytty pitämään tietoverkkoviestinnälle ominaisina, kuten tekstipohjaisuuden luomaa "kasvottomuuden" vaikutelmaa ja verkkoympäristön synnyttämiä uusia kielellisiä ilmaisukeinoja. Toisessa osassa (luku 4.) käsittelen verkkoyhteisöjä, jollaisena sapfo-listaakin voidaan pitää. Ennakkoon arvelisin, että sapfo-lista on tilaajilleen tärkeä keskustelukanava juuri erityisluonteensa (keskustelu lesboudesta ja siihen liittyvistä aiheista) vuoksi, mikä kenties luo myös jonkinlaisen "samaa perhettä" olemisen ilmapiirin. Tällöin kasvottomuus ei ehkä ole kovin olennainen piirre sapfo-listalla.
1.2 Tutkimusmenetelmä ja -aineisto
Tutkimusmenetelmänäni on kvalitatiivinen analyysi. Lähetin listalle sähköpostina kyselylomakkeen (ks. liite 1), jossa esittämieni kysymysten avulla pyrin selvittämään vastaajien taustaa, kokeneisuutta sähköpostiviestinnästä sekä heidän kokemuksiaan ja mielipiteitään viestinnästä sapfo-listalla. Lisäksi olen tallentanut listalla yhden kuukauden aikana käydyn keskustelun ja luonut tämän perusteella jaottelun keskustelunaiheista. Olen myös haastatellut listan ylläpitäjää, jolta olen saanut teknisiä tietoja (esim. listan tilaajien jakauma tilausosoitteiden perusteella) sekä joitakin tietoja listan historiasta. Kyselyn tulokset ja listaviestien analyysin esitän pääasiassa sanallisina yhteenvetoina; kuvailevan tutkimuksen kyseessä ollessa uskoisin tämän olevan mielekkäin tapa.
Tarkoitukseni on peilata kyselyn tuloksia ja muita edellämainittuja tietoja sitä taustaa vasten, mitä verkkoyhteisöistä ja tietokonevälitteisen viestinnän piirteistä on aiemmin kirjoitettu: tuoda esiin eroja ja yhtäläisyyksiä sekä luoda yhdestä erityisestä yhteisöstä niin tarkka kuva kuin se tämän työn rajoissa on mahdollista.