Kun ETYKin päätösasiakirja allekirjoitettiin Helsingissä 1975, siinä luvattiin että

Osanottajavaltiot kunnioittavat ihmisoikeuksia ja perusvapauksia, mukaan lukien ajatuksen, omantunnon, uskonnon tai vakaumuksen vapaus, jotka kuuluvat kaikille rodusta, sukupuolesta, kielestä tai uskonnosta riippumatta.

Ne edistävät ja rohkaisevat käyttämään tehokkaasti kansalaisvapauksia, poliittisia, taloudellisia, sosiaalisia, sivistyksellisiä sekä muita oikeuksia ja vapauksia, jotka kaikki johtuvat ihmisyksilön luontaisesta arvosta ja ovat olennaisia hänen vapaalle ja täydelle kehittymiselleen.

ETYK on pitkään ollut Euroopan yhteistyöelimistä kansainvälisin. Jokainen Euroopan maa sekä Yhdysvallat ja Kanada ovat kuuluneet sen sopijaosapuoliin. Tällaisena se on ollut etenkin itäisessä Euroopassa varsin merkittävä valtioiden välisen yhteistyön kanava, jolla ei ole ollut painolastinaan Euroopan Unionin rajallisempia taloudellisia etunäkökohtia.

ETYKin tavoitteiden levittämiseen tähtäävä rinnakkaiselin, ns. Kansalais-ETYK (Helsinki Citizens Assembly, HCA) perustettiin Prahassa 1990. Sen perusajatuksena on ollut kansalaisjärjestöjen ruohonjuuritason yhteistyö demokratian ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi Euroopassa. Se pyrkii mm. saamaan omia esityksiään liitetyiksi varsinaisen ETYKin kokousten asialistalle. Mukana on mm. kansalais- ja ihmisoikeusryhmiä, ekologisia, kehitysapu- ja solidaarisuusliikkeitä, rauhanliike, vähemmistökulttuuriryhmiä sekä homo- ja lesbojärjestöjä.

Itävaltalainen HOSI Wien ryhtyi jo 1986 ajamaan homoseksuaalien tasaveroisten oikeuksien sisällyttämistä mukaan ETYKin tavoitteisiin. Vasta Kansalais-ETYKin käynnistyminen antoi näille pyrkimyksille käyttökelpoisen kanavan. Sen ensimmäisessä konferenssissa hyväksyttiin lesbojen ja homojen oikeuksia koskeva laaja julkilausuma.

Helsingissä pidettiin huhtikuussa 1992 ETYKin seurantakokous, jonka aikana SETA järjesti muiden järjestöjen tavoin oman kansainvälisen rinnakkaistapahtumansa. Sen yhteydessä ILGA pyysi ETYKin osanottajavaltioita tunnustamaan "jokaisen ihmisen oikeuden elää seksuaalisen suuntautumisensa mukaisesti perustavaa laatua olevaksi ihmisoikeudeksi." Mitään homoseksuaalien oikeuksia tukevaa kohtaa ei kuitenkaan sisällytetty Helsingin seurantakokouksen päätösasiakirjaan. Sellaisen lisäämistä vastustivat Yhdysvaltojen, Ison-Britannian, Ranskan ja Espanjan edustajat.

Sen sijaan ETYKin inhimillistä ulottuvuutta käsitellyt konferenssi, joka järjestettiin Varsovassa syys-lokakuussa 1993, hyväksyi yksimielisesti päätösasiakirjaansa vastaavan kohdan:

Todettiin, että ETYKin sitoutuminen syrjinnän vastaiseen työhön kattaa myös homoseksuaalit. ÄKokouksessaÅ tehtiin esityksiä koskien valtioiden harjoittaman syrjinnän ja kriminalisoivan lainsäädännön poistamista.

Kyseessä ei ole vielä valtioita millään lailla sitova sopimusasiakirja, vaan päänavaus ETYKin mahdollisille tuleville lausunnoille ja toimenpiteille. ILGA:n itävaltalaisen pääsihteerin 1992 esittämän näkemyksen mukaan ETYKin kannanotoilla on erityistä painoa:

Ihmisoikeudet ja vähemmistöjen oikeudet eivät ole valtioiden sisäisiä asioita, vaan valtioiden muodostamien yhteisöjen yhteisiä asioita. ... Tällä käännekohdalla siinä, miten ihmisoikeuskysymyksiin suhtaudutaan Euroopassa, saattaa olla hyvin huomattava vaikutus lesbojen ja homojen oikeuksien tulevaisuuden kehitykselle.