Miesten väliset homoseksuaaliset teot olivat Sveitsissä melko kauan kiellettyjä. Kantonit uudistivat rikoslakinsa vuosien 1937 ja 1942 välillä. Seksuaalirikoslakiin jäi kuitenkin 'viettelykielto', jonka mukaan täysi-ikäinen mies ei saanut vietellä 16ž20 -vuotiasta nuorukaista. Tämä oli ristiriidassa yleisen 16 vuoden suojaikärajan kanssa, ja heijastaa sveitsiläisten vanhoillista suhtautumista seksuaalisuuteen.

Vuonna 1990 Sveitsin kansanedustuslaitos hyväksyi uuden, yli vuosikymmenen verran valmisteilla olleen seksuaalirikoslain, jossa mm. viettelykielto oli kumottu. Perinteisten kristillisten arvojen puolestapuhujina esiintyvät poliittiset ryhmittymät keräsivät parissa kuukaudessa 140 000 vastustavaa nimikirjoitusta, joten lain kohtalosta piti järjestää kansanäänestys. Uudistuksen vastustajat väittivät mm., että laki halventaisi naisia salliessaan maltillisen pornografian julkaisemisen ja levittämisen.

Kolme neljästä sveitsiläisestä äänestäjästä antoi toukokuussa 1992 tukensa vapaamielisemmälle seksuaalirikoslaille, joka poisti viettelypykälän ja homoseksuaalien erityiskohtelun mm. armeijassa. äänestysprosentti oli hienoisesti korkeampi kuin kansanäänestyksissä yleensä. Vain yhdessä kantonissa äänestäjien enemmistö oli uudistusta vastaan.

Homoseksuaalisuus ei kuitenkaan ole kovin hyväksytty ja näkyvä elämäntapa sisäänpäinkääntyneessä, vanhoillisia porvarillisia arvoja kunnioittavassa Sveitsissä. Vuonna 1990 berniläinen tuomioistuin joutui erikseen toteamaan, että homopareilla on oikeus suudella julkisella paikalla. Saman kaupungin poliisiviranomaiset ovat tiettävästi pitäneet kortistoa homoseksuaaleiksi tiedetyistä henkilöistä ja heidän seksuaalisista tavoistaan.

Sveitsi kuuluu niihin Euroopan maihin, joissa lesbot ja homomiehet ovat toimineet melko erillään toisistaan. Osittain tämä johtuu siitäkin, että sukupuoliasenteiltaan takapajuinen ja muusta Euroopasta monin tavoin eristäytynyt maa antoi naisille valtiollisen äänioikeuden viimeisenä maana koko maanosassa.