Slovenian pääkaupunkiin Ljubljanaan ehti 1980-luvulla muodostua näkyvä homoseksuaalinen alakulttuuri. Huhtikuussa 1984 kaupungissa järjestettiinkin ensimmäinen sosialistisessa maassa koskaan pidetty homokulttuurifestivaali. Luentoihin ja elokuvaesityksiin osallistui yli tuhatpäinen joukko ihmisiä.

Samana vuonna 1987 perustettiin homoryhmä Magnus, joka toimi aluksi yhteistyössä paikallisen opiskelijajärjestön kanssa. Se ryhtyi julkaisemaan omaa lehteään ja jatkoi festivaalien järjestämistä vuoteen 1987, jolloin viranomaiset puuttuivat asiaan. Homokulttuurifestivaalia ei voitu järjestää "AIDSin leviämisvaaran takia".

Vuonna 1987 Ljubljanassa muodostettiin erillinen lesboliike Lezbiska Sekcija, joka kohautti sloveeneja suositun nuortenlehden liitteenä julkaistulla, lesboudesta kertovalla tiedotteellaan. Aluksi lesbot toimivat naisliikkeen alajaostona, mutta myöhemmin omin voimin. Yhteistyö homomiesten järjestöjen kanssa on toteutettu 1988 perustetun kattojärjestön, Roza Klubin kautta.

Slovenian itsenäistyessä 1991 perustuslain luonnoksessa kaavailtiin homoseksuaalien kansalaisten tasa-arvoisten oikeuksien kirjaamista erikseen asianomaiseen perustuslain pykälään. Sukupuolinen suuntautuneisuus jätettiin kuitenkin lain lopullisesta muotoilusta pois. Laki mainitsee ympäripyöreästi "muut henkilökohtaiset ominaisuudet". Roza Klub on kampanjoinut perustuslain muuttamiseksi tältä kohdin alkuperäisen ehdotuksen mukaiseksi.

Asennoituminen homoihin ja lesboihin on kohenemassa. Tansseja, tapaamispaikkoja, painostusryhmiä ja kulttuuritarjontaa riittää. Roza Klubilla on jopa oma, joka toinen viikko lähetettävä radio-ohjelmansa Slovenian yleisradiossa.